Toimimme Solumilla moninaisessa ja monikulttuurisessa työympäristössä. Missiomme on tuottaa ihmisen arvoisia palveluja vuoden jokaisena päivänä.
Tässä artikkelissa kerromme, kuinka Solumin sateenkaarevat arvot näkyvät toiminnassamme. Maahanmuuton ryhmäkotien henkilökunta jakaa myös ajatuksiaan inklusiivisuudesta ryhmäkodeissa.
Miksi inklusiivisuus on tärkeää sote-palveluissa?
Suomessa tasa-arvolaki kieltää syrjinnän ja häirinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä johtuva vähemmistöstressi ei ole ihmisoikeuskysymys vain periaatetasolla. Se voi muodostaa myös merkittävän riskin vähemmistöön kuuluvan terveydelle ja hyvinvoinnille.
Syrjintäkokemukset sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat yhä valitettavan yleisiä. Suomalaisista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajista 13 % kertoo kokeneensa syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Poikkeuksellisen paljon syrjintää kertovat kohdanneensa intersukupuoliset (40%) ja transihmiset (23%).
Erityisen tärkeää moninaisuuden huomioiminen on lasten ja nuorten parissa. Jo lapselle ja nuorelle voidaan sanallisella ja sanattomalla viestinnällä ilmaista, että jokainen voi itse määritellä tai olla määrittelemättä omaa sukupuolen kokemustaan.
Kouluterveyskyselyssä 2019 todettiin, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokivat terveytensä muita nuoria heikommaksi. Noin 45 % sateenkaarivuorista arvioi terveytensä olevan keskinkertaisella tai huonolla tasolla, ja 31 % arvioi kärsivänsä ahdistuneisuudesta.
”Sote-alalla on edelleen tiedon puutetta, vaikka asioista puhutaankin enemmän. Kukaan meistä ei ole normeista vapaa ja sukupuoliolettaminen on vahvasti läsnä. Se, miten ja millaisilla sanamuodoilla asioista puhutaan on usein haastava – erityisesti monikulttuurisessa ympäristössä”, kertoo Solumin ryhmäkodin vastaava ohjaaja Hanna Poutanen.
Ihmisen arvoisia palveluja vuoden jokaisena päivänä
Solumin toiminta kiteytyy kohtaamisiin. Meille on ensiarvoisen tärkeää kohdata jokainen asiakas kokonaisena ja ainutlaatuisena ihmisenä, kunnioittavasti ja arvostavasti – kulttuurista, taustasta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta.
Panostamme siihen, että työntekijöillämme on valmiudet kohdata ihminen, joka ei ole välttämättä pystynyt puhumaan omasta seksuaalisuudestaan avoimesti koskaan ennen – oli kyse sitten lapsesta, nuoresta, mielenterveyskuntoutujasta, ikäihmisestä tai maahanmuuttajasta.
Haastattelimme Solum Maahanmuuton ryhmäkotien henkilökuntaa siitä kuinka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nähdyksi tulemiseen voidaan konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi vastaanottokeskusympäristössä.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioiminen maahanmuuttopalveluissa
Ryhmäkodin vastaava ohjaaja Hanna Poutanen
“Esimerkiksi turvapaikan hakemisen taustalla saattaa olla syitä, jotka liittyvät uskontokuntaan tai seksuaalivähemmistöön kuulumiseen. Kun ymmärrämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistön oikeuksia ja niiden tilannetta maailmalla, ymmärrämme asiakkaiden taustaa paremmin.”
– Ryhmäkodin vastaava ohjaaja Hanna Poutanen
Ryhmäkodit ovat monikulttuurisia ympäristöjä, joiden yhteisössä on monia eri kieli- ja uskontotaustoja. Jo pelkästään kielimuurit tuovat omat haasteensa kommunikaatioon.
Maahanmuuttopalveluissa sanaton viestintä näyttelee suurta roolia. Sanattoman viestinnän ja symboliikan avulla voidaan viestiä kaikille ymmärrettävällä tavalla, että ryhmäkoti on turvallinen paikka ilmaista omaa identiteettiä.
“Sateenkaarilippu on tärkeä keino, jolla viestimme sitä, että yksikössämme on turvallista puhua sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskettavista asioista”, ryhmäkodin yksikön johtaja Anna Vainio kertoo.
Yksin ilmapiiristä viestivä symboliikka ei kuitenkaan riitä turvallisen tilan luomisen keinona. Kohtaamisen merkitystä sote-palveluissa ei voi liikaa korostaa.
Yhdenvertaisessa kohtaamisessa ammattilaisella on kyky ottaa asioita puheeksi ja kohdata sukupuolen moninaisuutta sensitiivisesti. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa on varsin vähän inklusiivisuuteen liittyviä opintoja, vaikka ammattilaisilta vaaditaan tietämystä ja ymmärrystä.
Tilanne, jossa vähemmistöön kuulumista normalisoidaan ja asiasta puhutaan avoimesti, voi olla ihmiselle hyvin käänteentekevä. Esimerkiksi maahanmuuttopalveluiden asiakas ei välttämättä ole koskaan aiemmin kyennyt olemaan oma itsensä tai keskustelemaan sukupuoli- tai seksuaalisesta identiteetistään.
”Työntekijöiden kouluttaminen, asiasta puhuminen ja periaatteiden luominen on hyvin tärkeää ja meidän toiminnassamme arkipäivää. Inklusiivisuuden teeman tulee olla osa säännöllistä toiminnan tarkastelua, sillä kukaan meistä ei ole normeista täysin vapaa”, Hanna Poutanen summaa.
Tule mukaan joukkoomme!
Etsimme säännöllisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia osaksi joukkoamme.
