Väinöläkoti avasi ovensa alkuvuodesta 2024 Porin Väinölässä. 31-paikkainen hoivakoti tarjoaa ikäihmisille turvallista ja kodinomaista ympärivuorokautista hoivaa neljässä pienryhmäkodissa. Yksi ryhmäkodeista on suunnattu erityistason psykogeriatriseen hoivaan – ikääntymiseen liittyvien mielenterveys- ja päihdehaasteiden sekä muistisairauksien tukemiseksi. Lisäksi yksi ryhmäkodeista on suunnattu miesasiakkaille.
Kenelle Väinöläkoti on tarkoitettu?
Väinöläkodin toiminnan painopiste on psykogeriatrisessa ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Asukkaiden ikähaarukka on 66–97 vuotta. Yksikössä asuu ikäihmisiä, joilla on esimerkiksi muistioireita, sekamuotoista dementiaa tai ikääntymiseen liittyviä psykiatrisia haasteita. Hoitopolku Väinöläkodissa jatkuu elämän loppuun asti. Tämä voi tarkoittaa myös saattohoitoa sekä omaisten tukemista ja läheisestä luopumisen rinnalla kulkemista.
Tällä hetkellä Väinöläkodissa asuu 24 asukasta, joista yksi on intervalliasukas. Intervallijakso toteutuu vuorotellen: kaksi viikkoa hoivakodissa ja kaksi viikkoa kotona.
“Tarpeiden kirjo on vaihteleva. Osa tarvitsee ennen kaikkea turvallista arkea, toisille tuen tarve on suurempi”, kertoo yksikön johtaja Roosa Huuki.
Roosa on ollut mukana Väinöläkodin toiminnassa alusta alkaen – ensin tiimivastaavana ja lokakuusta 2024 lähtien yksikönjohtajana.
– “Asukkaat voivat tilanteen mukaan viettää aikaa oman ryhmäkotinsa yhteisissä tiloissa tai vierailla myös naapuriryhmäkodin oleskelutiloissa. Omaa rauhaa kaipaava löytää hiljaisemman paikan, ja sosiaalisuutta kaipaava seuraa samanhenkisistä”, Roosa kuvailee pienryhmäkotien arkea.
Mistä hoidon tarve syntyy?
Usein omaiset huolestuvat läheisensä muistioireista tai muista arjen haasteista ja hakeutuvat yhdessä lääkärin vastaanotolle. Lääkäri ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja tilanteen arviointiin. Mukaan voi tulla esimerkiksi muistihoitaja, geriatri tai sosiaalityöntekijä asiakkaan tilanteen mukaan.
Joskus asiakas joutuu akuutin tilanteen vuoksi sairaalahoitoon, jolloin toimintakyvyn huomataan alentuneen merkittävästi. Tällöin asiakas voidaan ohjata hyvinvointialueen arviointiyksikköön, jossa tehdään tarkempi arvio henkilön toimintakyvystä ja tarvittavasta tuesta tai ympärivuorokautisesta palveluasumisesta.
Muistisairauden alkuvaiheessa kotihoidon palvelut voivat vielä riittää. Kun kotihoito ei enää vastaa tarpeisiin, käynnistyy hoidon tarpeen arviointi hyvinvointialueen palveluohjaajien toimesta. Päätös ympärivuorokautisesta palveluasumisesta tehdään hyvinvointialueen työryhmässä laajaan kokonaisarvioon perustuen.
“Asukkaalle tehdään RAI-arviointi. Ensimmäinen arviointi toteutetaan noin kuukauden kuluttua Väinöläkotiin saapumisesta ja sen jälkeen vähintään puolivuosittain. Usein huomataan, että toimintakyky on parantunut puolen vuoden tai vuoden kuluttua muutosta”, Roosa kertoo.
Yhdistelmä kodikkuutta ja hoivatekniikkaa
Väinöläkodissa on neljä pienryhmäkotia kahdessa kerroksessa. Kussakin ryhmäkodissa asuu 7–8 asukasta. Ryhmäkotien ydin muodostuu yhteisestä ruokailu- ja oleskelutilasta.
Jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on suuri ikkuna sekä tilava, invavarusteltu kylpyhuone-wc. Huoneen voi sisustaa omien mieltymysten mukaan. Talon puolesta huoneissa on hoivasänky ja vuodepöytä.
Nykyaikainen tekniikka tukee esteettömyyttä, turvallisuutta ja arjen sujuvuutta. Äänieristetyissä ovissa on kynnyksetön mekanismi, valaistusta voidaan säätää tilanteen ja vuodenajan mukaan, ja hoitokutsut välittyvät hoitajien puhelimiin asukkaiden rannekkeista. Yläkertaan pääsee portaiden lisäksi tilavalla hissillä.
Ihmiset talon sydämessä
Väinöläkodissa työskentelee kymmenen vakituista hoitajaa, ja heidän tukenaan on yli 40 keikkatyöntekijää.
“Keikkatyöntekijät ovat meille tärkeä voimavara erityisesti flunssakausien aikana”, Roosa kertoo.
Yksikössä työskentelee myös kokki, siivooja sekä hoiva-avustaja. Kokki valmistaa perus- ja erikoisruokavaliot yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Syksyllä 2024 Väinöläkodissa aloittanut sairaanhoitaja (AMK) ja tiimivastaava Jenna Parkkali kuvailee yksikköä kodinomaiseksi, rauhalliseksi ja tunnelmalliseksi.
“Asukkaiden toiveita kuunnellaan aidosti ja heidän tarpeisiinsa pystytään panostamaan. Pienryhmäkodin arki mahdollistaa yksilöllisen unirytmin huomioimisen, mikä ei esimerkiksi sairaalaympäristössä ole samalla tavalla mahdollista”, Jenna kertoo.
Hoitotyön ohella Jenna toimii yksikönjohtajan työparina, koordinoi arkea, perehdyttää henkilöstöä ja huolehtii toiminnan sujuvuudesta.
Vakituiset hoitajat toimivat asukkaiden omahoitajina. Keskimäärin yhdellä hoitajalla on neljä asukasta.
Lähihoitaja Viivi Rosenblad on työskennellyt Väinöläkodissa syyskuusta 2024 lähtien. Hän kuvailee yksikköä kodinomaiseksi ja työtä monipuoliseksi.
“Olemme tuore yksikkö ja opimme jatkuvasti uutta. Henkilökunta on ammattitaitoista ja vastuut jakautuvat hyvin. Luonto ja puisto ovat lähellä, ja asukkaiden kanssa pääsee ulkoilemaan helposti”, Viivi kertoo.
Asukkaiden ja omaisten kokemuksia
86-vuotias Kauko Mäkelä on asunut Väinöläkodissa noin vuoden ja kertoo viihtyneensä hyvin.
“Porukka on mukavaa ja henkilökunta hyvää. Ulkoilmaihmisenä iloitsen siitä, että pääsen takapihalle päivittäin. Ruoka on ollut maistuvaa”, Kauko kertoo.
Säännöllisesti Väinöläkodissa vierailevat myös kampaaja, jalkahoitaja ja fysioterapeutti. Lisäksi yksi talon vakiovieraista on Roosan mukana käyvä Teuvo-koira, joka on saanut paljon rapsutuksia asukkailta.
Omaisena Väinöläkodin asukkaalle
Teijo Valtasen äiti Sirkka oli Väinöläkodin ensimmäinen asukas. Sirkka muutti Väinöläkotiin keväällä 2024 toisesta palvelukodista.
“Edellisessä paikassa olimme huolissamme, kun äiti vietti paljon aikaa yksin huoneessaan eikä liikkumismahdollisuuksia juuri ollut. Nyt käymme lähes päivittäin kävelyllä”, Teijo kertoo.
Teijo asuu reilun kilometrin päässä, mikä helpottaa vierailuja. Sirkan ryhmäkodissa asuu pääosin muistisairaita asukkaita, ja yhteinen arki koetaan iloisena ja sosiaalisena.
“Hoiva-avustajan rooli on erityisen arvokas. Hänellä on enemmän aikaa järjestää aktiviteetteja, kun ei ole sidottuna esimerkiksi lääkehoitoon”, Teijo pohtii.
Kehitysehdotuksena Teijo mainitsee omaisten kulkuoikeuden helpottamisen esimerkiksi ovikoodilla, mikä voisi keventää hoitajien arkea.
Kun hoivakotipaikka tulee ajankohtaiseksi
“Jonkin verran saamme suoria yhteydenottoja omaisilta, mutta ohjaamme kyselyt aina hyvinvointialueelle”, Roosa kertoo.
Satakunnan hyvinvointialueella voi esittää yhden toiveen hoivakodin sijainnista. Usein tutustumiskäynti toteutuu jo ennen virallista päätöstä.
“On hienoa nähdä, kuinka asukas kotoutuu Väinöläkotiin, vaikka aiemmissa hoivapaikoissa arki ei olisi sujunut”, Roosa sanoo.
Muutto hoivakotiin
Muutto hoivakotiin on suuri elämänmuutos sekä asukkaalle että läheisille. Siihen voi liittyä huolta, surua ja syyllisyyttä – mutta myös helpotusta, kun läheinen on turvassa ja saa tarvitsemansa hoivan. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja muutokseen sopeutuminen vie aikaa.
Muistilista ikäihmisen läheisille
Kun huoli herää:
- Arjessa näkyvät muutokset ja toimintakyvyn heikkeneminen
- Muistisairauksiin voi liittyä oireiden peittely
- Huoli kannattaa ottaa puheeksi ja hakeutua lääkärin vastaanotolle
Hyvinvointialueen arviointi:
- Tarvittaessa ohjaus arviointiyksikköön
- Päätös ympärivuorokautisesta palveluasumisesta tehdään työryhmässä
- Satakunnan hyvinvointialueella voi esittää yhden toiveen hoivakodin sijainnista
Tutustuminen ja muutto:
- Tutustumiskäynti yhdessä läheisen kanssa
- Oman huoneen sisustaminen tutuksi
- Yhteinen arki asukkaan, omaisten ja henkilökunnan kanssa
Solum Väinöläkoti
Latokartanontie 10 b, 28330 Pori
Tiimivastaava sairaanhoitaja
Jenna Parkkali
044 724 8259
jenna.parkkali@solum.fi
Yksikön johtaja
Roosa Huuki
044 724 1408
roosa.huuki@solum.fi
Tilaa uutiskirje sähköpostiin
Liity mukaan Solumin matkalle. Uutiskirjeen kautta pääset seuraamaan arjen tarinoita, ajankohtaisia tapahtumia ja vapaita asiakaspaikkoja. Jaamme myös inspiroivia urapolkuja ja vinkkejä uusista työmahdollisuuksista. Yhdessä rakennamme parempaa sote-alaa – tilaa uutiskirje ja pysy kuulolla!
