nepsyvalmennus

Nepsyvalmennuksessa neuropsykiatrisia haasteita kokeva henkilö saa tukea ja avaimia elämänhallintaan ja oman itsetunnon kehittymiseen.

Nepsyvalmentajamme Merja Vauhkonen tukee Solumin asiakkaita matkalla kohti sopivan itsenäistä ja tyydyttävää arkea. Tässä blogisarjassa Merja kertoo työstään nepsyvalmennusten parissa.

Mitä nepsy tarkoittaa?

Neuropsykiatriset haasteet johtuvat aivotoiminnan rakenteellisista ja toiminnallisista poikkeavuuksista. Tällaisia haasteita, esimerkiksi ADHD:ta, ADD:ta, Aspergerin oireyhtymää ja muita autismikirjon häiriöitä kutsutaan lyhenteellä nepsy.

“On olemassa erilaisia ihmisiä, jotka ajattelevat asioista eri tavalla ja näkevät asioita erilaisesta perspektiivistä. Jotkut meistä saavat syntymälahjana aivot käyttöjärjestelmällä A ja toiset käyttöjärjestelmällä B. Ei se ole sen kummempaa”, Solumin nepsyvalmentaja Merja Vauhkonen toteaa.

ADHD on lyhenne englanninkielisestä diagnoosista Attention-Deficit Hyperactivity Disorder – vapaasti suomennettuna tarkkaavaisuus-ylivilkkaus-häiriö. ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva, jossa esiintyy toimintakykyä haittaavia ja pitkäaikaisia haasteita keskeisissä ydinoireissa, eli keskittymisessä, aktiivisuuden säätelyssä ja impulssien hillinnässä.

Aikuinen ei voi yhtäkkiä sairastua ADHD:hen. ADHD ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Se on vahvasti perinnöllinen, eikä se johdu koskaan esimerkiksi huonosta kasvatuksesta. Parhaimmillaan ADHD-diagnoosin saanut ihminen on elinvoimainen ja hyvin kekseliäs ja neuvokas toimija.

Autismi johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä ja autismin kirjo on hyvin laaja-alainen. Autismi on ollut olemassa jo ihmisen syntymästä alkaen. Autismi ilmenee tavassa aistia ja kokea ympäröivää maailmaa, kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa. Parhaimmillaan autistinen henkilö on omalla osaamisalueellaan, josta usein tietää lähes kaiken.

”Minulla arki ei ole niin järjestelmällistä. Saatan unohtaa asioita ja aikatauluja. Helposti tulee mutkia matkaan, yllättäviä tilanteita ja takapakkeja. Mieli voi muuttua ja sellainen venkslaaminen on elämässä läsnä. Toivon työntekijöiden ymmärtävän, etten elä tasaista elämää. Joskus minulle voi tulla tunne, että olen vaikea tapaus, koska en ole suoraviivainen suorittaja ja tavoitteet eivät toteudu aikataulujen mukaan. Arki ei mene siinä rytmissä mitä olen suunnitellut, koska minulla on ADHD, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä lisäksi aistiyliherkkyys.”

– Solumin nepsyvalmennuksen asiakas

Mitä on nepsyvalmennus? – Neuropsykiatrinen valmentajamme Merja Vauhkonen kertoo

nepsyvalmentaja merja vauhkonen

Solumin nepsyvalmentaja Merja Vauhkonen

Neuropsykiatrinen valmennus, tuttavallisemmin nepsyvalmennus, on yksi psykososiaalisista hoitomuodoista, joka voi tarjota nepsypiirteisille tukea. Nepsypiirteet näyttäytyvät jokaisen kohdalla erilaisina ja siksi myös nepsypiirteisten tuen ja valmennuksen tulee aina olla yksilöllistä. Solumilla valmennusta toteutetaan nepsyvalmentajan kanssa.

”Työskentelen Solumilla ratkaisukeskeisenä neuropsykiatrisena valmentajana. Toimenkuvaani kuuluu Solumin yksiköissä asuvien autismikirjon ja neurokirjon asiakkaiden tukeminen valmennusten avulla ja olla tukemassa oma-ohjaajuutta”, Merja Vauhkonen kertoo.

Nepsyvalmennus perustuu aina tavoitteellisuuteen ­– yleensä kuntoutussuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin, jotka pilkotaan pienempiin osiin. Tavoite voi myös olla asiakkaan itse asettama, yksittäinen tavoite. Tärkeintä on, että valmennettava löytää itselleen oman, merkityksellisen tavoitteen.

“Mitä suuremmaksi jokin haaste on elämässä kasvanut, sitä pienempi tulee tavoitteen valmennuksen alussa olla. Etenemme pienin askelin, postimerkin kokoisella tavoitteella. Matkalla esille nostetaan vahvuuksia ja pohditaan miten ne näkyvät valmennettavan elämässä.”

Valmennuksessa voidaan työskennellä esimerkiksi arjen hallinnan, itsensä hyväksymisen tai tunteiden parissa. Käytännössä opetellaan esimerkiksi kalenterin tai erilaisten puhelinsovellusten käyttöä arjen hallinnan tukena.

Valmennettavalle suunnatun tuen ja kuntoutuksen tulee lähteä henkilökohtaisen toimintakyvyn lisäämisestä ja valmennettavan omista toiveista: on motivoivaa päästä toteuttamaan ja harjoittelemaan niitä taitoja, joita itse halua vahvistaa. Nepsyvalmennuksessa etsitään myös yhdessä uudenlaisia toimintamalleja vanhojen toimimattomien tilalle.

”Kuntoutuksessa haluan kohdata työssäni ihmiset juuri sellaisena kuin he ovat: ainutlaatuisina ja ihanina tyyppeinä. Valmennettavan ei tarvitse muuttua, eikä peittää piirteitään”, Merja toteaa.

Mitä hyötyä nepsyvalmennuksesta on?

Nepsyhaasteet voivat näkyä arkisissa tilanteissa arjen sujumattomuutena. Järjestystä omassa kodissa on haastava pitää yllä ja asiat kasaantuvat kaaokseksi.

Valmennuksen myötä arjen taidot karttuvat, minä-pystyvyyden tunne vahvistuu ja elämä alkaa tuntua enemmän omalta. Valmennettava oppii myönteisiä toimintatapoja arjen- ja elämänhallintaan, mikä edistää mahdollisimman hyvää ja sopivan itsenäistä arkea ja valmiuksia.

”Kuntoutuminen lähtee valmennettavan terveen itsetunnon kehittymisestä. Valmennettava voi löytää oman mielenkiinnon kohteen tai asian, jossa kokee olevansa hyvä ja vahvoilla.”

Keskeistä on tukea taitoja, jotka varmistavat mahdollisimman itsenäisen elämän. Se voi tarkoittaa esimerkiksi valmennettavan omaa tavoitetta kouluttautua kokemusasiantuntijaksi.

”Pidä huolta ääriviivoistasi, jotta pysyt kasassa, sillä kukaan muu ei ääriäsi tunne, eikä rajojasi tiedä, etkä sinä ole näkyvä ilman niitä.”

Teksti on Solumin nepsyvalmentaja Merja Vauhkosen Nepsytyö näkyväksi -blogisarjan ensimmäinen osa.

Lue lisää mielenterveys- ja päihdetoiminnastamme >>

Tutustu Solumiin >>

Yle Areenasta löytyy monta tuotantoa, joissa avataan aihetta puhuttelevasti – Käy kurkkaamassa Neurotyypit-elokuva, ja dokumentaariset sarjat Kirjolla ja Nepsyt.