Yksilöllisessä nepsy-valmennuksessa kuljetaan kohti asiakkaan itse asettamia tavoitteita ratkaisukeskeisesti, positiivisella asenteella ja konkreettisia keinoja hyödyntäen.
Nepsy-valmentajamme Merja Vauhkonen tukee Solumin asiakkaita matkalla kohti sopivan itsenäistä ja tyydyttävää arkea. Blogisarjassa Merja kertoo työstään nepsy-valmennusten parissa.
Neuropsykiatrinen valmennus on aina yksilöllinen kokonaisuus
”Tarpeiden selvittämiseen tarvitaan kuuntelevaa ja luovaa tilaa, eli dialogia. Jokaisella ihmisellä on oma todellisuutensa. Ei ole olemassa ulkoista, yhteisesti samalla tavalla koettua maailmaa.”
Tästä lähtökohdasta Solumin nepsy-valmentaja Merja Vauhkonen työskentelee nepsy-asiakkaidemme parissa. Asiakasta kunnioittavan valmentajan tehtävänä on ymmärtää, ettei pysty tietämään asiakkaan puolesta, mitä tämä tarvitsee.
Nepsy-valmennus on aina yksilöllinen kokonaisuus, joka muovataan asiakkaan omiin tavoitteisiin, kykyihin ja tilanteeseen sopivaksi.
“Tarinani on hyvin monimuotoinen – usein mennään kriisistä kriisiin. Mielestäni on tärkeää nähdä koko prosessi rikkautena, nähdä minut mielenkiintoisena kuntoutujana. On erilaisia tapoja hahmottaa ja ajatella maailmaa. Asiantuntija-asetelmaa voisi pohtia kokijan näkökulmasta. Se, että perusasiat neuropsykiatrisista haasteista tietää, riittää. Kumpikin oppii toiselta, kun vain pysähdytään kuulemaan. Arvostan tietämystä ja asiantuntijuutta, mutta enemmän empaattista kohtaamista. Ei mitään uutta näkökulmaa synny, jos ajatellaan kaikki samalla tavalla.”
– Solumin nepsy-valmennuksen asiakas
1. Ratkaisukeskeisyydellä kohti päämäärää
“Ratkaisukeskeisyydessä pyritään ratkaisuiden, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen. Uskon, että jokaisella on takataskussa oman hyvinvointinsa avaimet. Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija – minun kannattaa siksi valmentajana karistaa valmiit ratkaisut pois harteiltani. Näin valmennettava voi itse oivaltaa mikä olisi hyödyllistä eteenpäin pääsemiseksi”, Merja Vauhkonen kertoo.
Ratkaisukeskeisyydessä hyödynnetään osapuolten omaa toimintaa sekä elämänarvoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisut löytyvät kiinnittämällä huomiota menneen sijasta tulevaisuuteen ja ihmisten voimavaroihin (Ratkes 2023).
”Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä.
Jos jokin toimii, tee sitä lisää.
Jos jokin ei toimi, tee jotain toisin.”
– Berg & Dolan, 2001
Käytännössä ratkaisukeskeisyys tarkoittaa sitä, että vahvistetaan sitä asiaa, mikä toimii.
Jos asiakkaalle on esimerkiksi ollut joskus hyötyä hengittämiseen keskittymisestä vaikeassa paniikkikohtauksessa, sitä harjoitellaan lisää. Jos asiakas haluaa, hengitysharjoituksista tehdään rutiini arkeen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen – käyttöön otetaan vanhat hyvät keinot aiempaa järjestelmällisemmin. Jos käytössä ei vielä ole mitään toimivia keinoja tai niitä ei ole kokeiltu, voidaan vaihtoehtoja lähteä tutkimaan yhdessä.
Solumin nepsy-valmennuksissa käytetään ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä.
“Joskus saattaa tulla keskustelun kautta oivallus, johon voin tarttua tarvittaessa. Saan keskustelusta jonkun uuden näkökulman, mikä jää elämään. Siitä voi syntyä oivallus, joka kantaa pitkälle eteenpäin kuntoutumiseni polulla.”
– Solumin nepsy-valmennuksen asiakas
2. Positiivinen asenne ja omat vahvuudet
”Kun me saamme tehdä sitä, missä olemme hyviä ja missä vahvuutemme nousevat esille, saamme onnistumisen kokemuksia ja hyvää mieltä. Mikä sen parempi tie kohti onnellisempaa elämää.”
Yksi nepsy-valmennusten tärkeimmistä keinoista on pyrkiä keskittymään jokaisen omiin vahvuuksiin. Omien vahvuuksien parissa toimiessa alkaa usein huomata, että elämään alkaa tulla enemmän onnellisuutta ja hyviä hetkiä.
Omien arvojen mukainen elämä auttaa kukoistamaan. Nepsy-valmentaja tukee siinä, että asiakas löytäisi itselleen parhaan tavan nauttia elämästä.
Joskus omien vahvuuksien ymmärtäminen voi olla vaikeaa vaikka masennuksen vuoksi. Tällöin ensimmäisenä askeleena on pyrkiä löytämään itselle mieluisia asioita, joista nauttii.
“Emme pysty vaihtamaan omia aivojamme toisiin. Voimme tutustua omiimme, perehtyä siihen, miten ne toimivat ja oppia elämään niiden kanssa. Näihin asioihin voidaan valmennuksessa vaikuttaa esimerkiksi näkökulmaa vaihtamalla.”
Toisinaan tilanteet ovat sellaisia, joita on mahdotonta muuttaa – esimerkiksi nepsy-diagnoosia. Muutettavissa ovat kuitenkin ne tavat, joilla valmennettava käsittää ja pyrkii sopeutumaan muuttumattomiin tosiasioihin.
”Onnellisuus on prosessi, ei pysyvä olotila. Kyky tulkita asiat positiivisessa valossa on tärkeä taito. Kun elämä tarjoaa sinulle sitruunoita, tee sitruunamehua.”
– Antti S. Mattila
3. Konkreettiset keinot
Esimerkiksi ADHD-piirteiset aikuiset kuvaavat usein elämäänsä kaoottiseksi ja hallitsemattomaksi. Syynä tähän ovat ADHD:seen liittyvät oman toiminnan suunnittelun ja tarkkaavuuden vaikeudet, joiden vuoksi arjen tärkeätkin asiat jäävät helposti hoitamatta ja huomioimatta. Hoitamatta jääneet asiat johtavat epäjärjestykseen ja noidankehään.
Ajanhallinnan ongelmiin on tarjolla monia käytännöllisiä ratkaisuja, joiden avulla arjen noidankehää voidaan purkaa. Yksi tärkeimmistä käytännön keinoista on harjoitella kalenterin käyttöä.
Usein valmennuksessa otetaan käyttöön itselle mieluisa kalenteri – oli kyse sitten paperisesta kirjasesta tai puhelinsovelluksesta.
“Valmennettavat asiakkaat yleensä tietävät itse hyvin sen, missä eivät ole elämässään onnistuneet. He ovat elämänsä aikana usein saaneet paljon negatiivista palautetta käyttäytymisestä ja muistutusta siitä mitä he eivät osaa. Siksi on tärkeää, että lähdetään työskentelemään vahvuuksien ja voimavarojen kautta.”
Kun asetetut tavoitteet ovat sopivan pieniä, ne ovat saavutettavissa ja tuovat arkeen onnistumisen kokemuksia. Pienten onnistumisten kautta itsetunto alkaa vahvistumaan ja toivo paremmasta tulevaisuudesta kasvaa.
Teksti on Solumin nepsy-valmentaja Merja Vauhkosen Nepsytyö näkyväksi -blogisarjan toinen osa.
Osa 1: Mitä on nepsy-valmennus? – Matka kohti sopivan itsenäistä arkea
